Nyt Suomenlippu liehumaan
Hulabaloobalai hulabaloobalaibalai...
Ja niin edespäin.
Nyt on hyvä miettiä Suomen pääministeriä.
Nettisurfaaja Vanhanen. Joka on todella ajan hermoilla,
etsii seuransa netistä, vie daaminsa sänkyyn ja jättää tekstarilla.
Varsinainen James Bond. Suomen 007.
Hei, olen CHarmantti pukumies joka tulee toimeen omillaan. Etsin naista, ihan minkälaista vaan kaikkeen kivaan.
Ja sitten karu loppu, tää olis nyt sitten niinku tässä. Sortsi.
No joo, on sitten totuus mikä tahansa niin Vanhanen on suomen
pääministeri ja siitä lähdetään. Ihan totta, kyllä tässä
tapauksessa titteli velvoittaa, ei pääministeri kertakaikkiaan voi
surfailla netissä etsimässä seuraa. Se ei vaan toimi.
Sitten,
kun nämä naisystävät avautuvat julkisuudessa ja kertovat karua totuutta
niin pääministeri sulkee suunsa ja loihtii sädekehän päänsä päälle.
Pääministeri vaihtoon, sanon minä.
Jotain rajaa.
Osansa on tietenkin myös näillä deiteillä ja tässä tapauksessa Susan
Kurosella joka on todella avautunut lehtien sivuilla. Helpottaako
oloa, kun kertoo julkisesti miten paska toinen on?
Kiinnostaako meitä oikeasti Vanhasen rakkauselämä?
Että ensin
ollaan niin ystäviä ja ihania ja kaikki on todella vaaleanpunaista ja
sitten tuleekin rankkasade. Eikö niin käy aina....?
Luultavasti tuttu kuvio sinkkunaisille. Hei, tapasin mukavan
miehen, käytiin leffassa ja tietkö, kun se vaan on niin älyttömän
herkkä ja ihana ja sitten otettiin vähän viiniä ja sitten, no, kyllä te
tiedätte...Mentiin meille ja, hih...Se vaan on niin ihana ja osaa ottaa
mut jotenkin niin täydellisen ihanasti huomioon ja mä olen siis ihan in
love. Nyt olen odotellut tässä muutaman päivän sen soittoa, kyllä
se soittaa, sillä on vaan nyt työkiireitä, mutta KYLLÄ SE
SOITTAA. Ainahan ne soittaa yhteisen yön
jälkeen vai onko joku jätetty yhden illan päätteeksi?
Joo, nyt on
siis menny viikko ja jotenkin musta tuntuu, että se on ajatellut mua
koko ajan, kuitenkin vaikka mitään ei ole kuulunut, mutta mä aistin
sen. Siis jotenkin vaan tunnen sen, että mua
ajatellaan. Hei, voitko antaa sen hyvän ennustajan numeron,
ihan vaan varmuudeksi, jos niinku haluun tietää kuinka monta lasta me
saadaan.
SE PASKA, jätti mut. Voitteko kuvitella, ihan tosta
vaan tekstarilla ja mulla oli siis pukukin valmiina
linnanjuhliin. Makso muuten omaisuuden ja sitten, muta
jätetään. Kaikkeni annoin, kirjaimellisesti ja näköjään herra
ministerille se ei riittänyt. katotaan vaan kuka
viimeiseksi nauraa!
Mun täytyy nyt saada lapsille ruokaa ja puku
maksettua, visalasku tipahtaa luukusta hetkenä minä
hyvänsä. Onko seiskassa, joo täällä itse
Susan, mitä maksatte, jos kerron teille totuuden tai otetaan muutama
kuva, niinku PAPARATSAATTE mut tuolla kadulla ja silleen ja sitten
kerron jotain pientä intiimiä meistä, jookos?
Hei, ketä muuta kiinnostaa millainen paska meidän pääministeri on!?
Siis mähän haluan vain palata mun omaan tavalliseen elämääni ja kadota
siis julkisuudesta, että antakaa mun olla ja jatkaa omaa elämääni!
Ai siis mitenkä, kukaan ei siis maksa mulle penniäkkän mun
palajstuksista, me oltiin hei sängyssä! Kiinnostaako
ketään? Naitiin niin, että rappaukset rapisi! Kiinnostaako?
Hmm, siis ihan totta, käytettiin kondomia, sellasta mansikan
makusta. Joo, Matti on kauheen kokeilunhaluinen.
Kiinnostaako!?
Ok, kiinnosti tai ei niin kerron kuitenkin.
Ja Matille tiedoksi, ken leikkiin lähtee, se leikin kestäköön.
Tätä, hyvät Suomalaiset, me sitten luemme lehdistä ja seuraamme
mediasta, tahdomme tai emme. Niin toimittaja murhattiin, mutta
Vanhanen, miten kommentoit suhdettasi?
Jättäkää nyt tämä tähän,
ketään ei oikeesti kiinnosta Vanhasen suhde. Jätä Vanhanen
tehtäväsi ja muuta...Jonnekkin. Ihan vaan vinnkinä, kaiva kartta
esiin ja muuta...Jonnekkin.
Tottahan toki nyt valehtelen, jos sanon, että ei kiinnosta.
Selvästi tämä kiinnostaa, kun tästä jaksan nyt jauhaa. Mutta,
puolustuksekseni haluan kuitenkin sanoa, että tämä ärsyttää, koska
lehtien sivut täytetään tällaisella, täysin tyhjänpäiväisellä paskalla.
Kun tästä ei nyt saa hyvällä tahdollakaan revittyä mitään hyvää tai
iloista tai mainiota asiaa irti. Tämän ainoa tarkoitus on nolata
tai solvata herra pääministeriä ja siinä on onnistuttu, mutta kuka on
onnistunut. Kuronen laittoi tämän alulle, mutta elääkö tämä jo
omaa elämäänsä?
Onko tämä jo toimittajan näkemystä asiasta?
Tämän päivän lehdessä on ETUSIVULLA kuva jolla Matti on hurmattu!
Miten suloista, nimim.Pukumies haluaisi sinusta kuvan...Nimim.Sweet
sixteen laittaa kuvan sinulle vuodelta 87, veneilyretki exän
kanssa. Mutta saaneen ilmoittaa, että siinä suhteessa kaikki oli
ihan hirveetä ja exä oli haiseva sika. Niinhän me kaikki ollaan,
pukumies kommentoi ja jatkaa, siis sikoja. Hetken tauon jälkeen
Sweet Sexteen jatkaa, niin, siis mun exä oli HAISEVA sika. Siinä
on niinku ihan eri merkitys ja juttu kuin, jos olisi pelkkä sika, mun
mielestä siat on ihanii. Jotenki. Ja ne on kanssa kauheen
älykkäitä eläimiä tai nisäkkäitä. Ne on niinku nisäkkäitä.
Sä olet ihanan verbaalinen ja just mun tasolla, nimim.Pukumies jatkaa
jutustelua. Ja niin eläinrakas, kun mäkin olen. Siis
kaikenlaiset eläimet kiehtoo mua, villi luonto ja kesyttämättömät
aavikot, voi että!
S.W -Voi, että. Sä olet karju mun makuun.
P.M -Tavataanko?
Tämän jälkeen kaikki onkin sitten mennyt enemmän tai vähemmän päin
helvettiä. Ja lopputulos tiedetään. Ja myös se, että Matti
halusi salata nettideittailunsa. Ikea on paljon turvallisempi
paikka tavata kuin netti ja Ikeasta just löytää haluamansa. Oli
kyse tavarasta tai ihmisestä ja varsinkin pääministeri, joka siis on
vaellellut siellä Ikean loputtomia käytäviä pysähdellen välillä
ajatuksissaan jonkun hyllykön viereen, kun se on tapahtunut.
Susan on kävellyt vastaan, hymy huulillaan ja pääministeri on napannut
hihasta kiinni, että hei, sä olet nainen mun makuuni. Mitä, jos...
Ja kuten edellä, loput tiedämme.
Nyt tätä asiaa ei jaksa enää jauhaa! Nyt tämä on kertakaikkiaan
loppu, tämä jauhanta ja huomenna taas jauhan jotain muuta oleellista.
Jauhanta on kivaa, vai mitä?
tiistai, 5. joulukuu 2006
Kommentit